torstai 26. syyskuuta 2013

Homma hoituu!

"Kastepappi oli nuori nainen, jonka kanssa ennakkokeskustelut ja kastetilaisuus sujuivat rennosti. Kastekaava oli sopivan lyhyt, joten kaikki meni vauvan kanssa hyvin", kertoo pienen Nico-pojan äiti Pia Snellman uusimman Kirkko & kaupunki -lehden jutussa.


Jutussa kerrotaan myös, että suurin osa Helsingin seurakuntien tuoreeseen kastetutkimukseen vastanneista vanhemmista on tyytyväinen kirkolta saamaansa palveluun. Kyselyssä soitettiin 85 vanhemmalle ja heiltä kysyttiin muun muassa kokemusta yhteydenotosta seurakuntaan, kasteajankohdasta, kastejärjestelyistä, -juhlasta ja kastekeskustelusta.




Peräti 96 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä kastetilaisuuteen. Kiitosta sai erityisesti pappi, joka otti elämäntilanteen hyvin huomioon ja jonka kanssa oli mukavaa käydä kastekeskustelu. Kritiikkiä tuli pappien kiireisyydestä ja siitä, että kastekeskustelu käytiin liian myöhään kastejuhlaan nähden.

Vastaajista enemmistö oli pitänyt kastejuhlan kirkossa. Se valittiin juhlavuuden, arvokkuuden, kauneuden ja hengelliseksi koetun tunnelman vuoksi. Seurakuntien tilat kuten seurakuntasalit, joissa juotiin kakkukahvit, saivat kiitosta. Moni kommentoi, että seurakunnan tarjoamat tilat olivat jopa ylittäneet odotukset. He, jotka olivat viettäneet kastejuhlaa kotona, perustelivat valintaa muun muassa siten, että kotona on rennompi tunnelma.

Vastaajat olivat saaneet myös esittää toiveita kasteeseen liittyen. Toiveissa oli esimerkiksi yksi selkeä puhelinnumero, johon soittamalla kasteeseen liittyviä asioita voisi hoitaa ja yhtenäiset varauslistat.

Kyselyn otanta on tietenkin suhteellisen pieni, mutta sen perusteella(kin) voisi sanoa, että vaikka kasteen suosio onkin laskussa, se on yhä hyvä tuote, johon ainakin lapsen vanhemmat ovat tyytyväisiä. En ihmettele sitä alkuunkaan. Kastejuhlassa kirkko pääsee näyttämään parhaita puoliaan: olemaan läsnä ihmisen elämän käännekohdassa, iloisessa juhlassa, jakamassa sanaa, sakramenttia ja iloa.

Itsekin olen ollut vain mukavissa kastejuhlissa. Niissä en ole koskaan kokenut jäykkää tunnelmaa, nähnyt suoraan paperista sanoja latelevaa pastoria (puisevan hääpuheenkin olen pari kertaa kirkossa kuullut!) enkä ole joutunut laulamaan niitä laahavimpia ja vaikeimpia virsiä. Yhteen kastejuhlaan, jossa olin vieraana, pappia saatiin odottaa tunti jonkinlaisen aikataulusekaannuksen vuoksi, mutta kun hän lopulta saapui, tämä vanhempi pappismies otti tilanteen haltuun sellaisella levollisuudella ja varmuudella, että sekin kokemus kääntyi suuren plussan puolelle.

Hyvä kaste, hyvä papit! Jatkakaa samaan malliin ja kysykää, mitä voisitte tehdä vielä paremmin!
Myös tämän blogin kommenttiketjuun voi laittaa kokemuksia kastejuhlista, hyviä ja huonoja. Voin välittää niitä eteenpäin.

Ps. Mitä vinkkejä pappi antaa kastejuhlaa varten? Kurkkaa kahden mainion pastorin, Hanna Paavilaisen ja Satu Huttusen, blogeihin! Hannan blogikirjoitukseen kasteesta pääset tästä ja Sadun blogiin tästä.

Pps. Jos tuulihattujen väkertely, kodin täyttäminen sukulaisilla tai muut mittavat kastejärjestelyt eivät nappaa tai lapsi on aikanaan jäänyt kastamatta, jotkut seurakunnat tarjoavat myös erilaisia kastetapahtumia. Kastepäivää vietetään Helsingissä ja Vantaalla taas ensi sunnuntaina 29.9. Lisätietoa: www.vantaanseurakunnat.fi/fi/kastepaiva